Elättelen toiveita siitä, että tänä viikonloppuna saisin vihdoin tänne jotain valmista New Yorkin musikaaleista. Aikataulu näyttää kerrankin sen verran väljältä. Homman ryhdistämiseksi ajattelin aloittaa erittäin lyhyillä yhteenvedoilla. Järjestys huonommasta parempaan.
(4) The Phantom of the Opera (02.04.2008): Ensielämykseni Broadwaylla oli hirveä. En ole ikinä nähnyt mitään näin huonoa ulkomailla! (Siis toteutukseltaan. Phantomin musa on taattua Webberiä, vaikka kokonaisuus ei kuulukaan suosikkeihini häneltä.) Ainoa valopilkku oli itse Phantom, joka oli aivan hyvä. Kaikki muut lauloivat kamalalla oopperatyylillä. Lavatoteutus näytti siltä, että oli ollut tosi hotti ja seksikäs viimeksi 80-luvulla. Volyymi oli aivan liian hiljainen. Mietin jo, onko koko reissuni ajanhukkaa! En suosittelisi kenellekään, paitsi ehkä musikaaleja inhoaville oopperafaneille.
(3) A Chorus Line (04.04.2008): Musikaalina ei millään lailla ikimuistoinen, mutta kokemuksena todella kiehtova. Broadwayn kulissien taakse sijoittuva teos tuo musikaalitähtien monilahjakkuuden esiin aivan uudella tasolla! Todella vahvat näyttelijänsuoritukset, muutama hyvä musiikinumerokin. Mutta en suosittelisi musikaalifanin ainoaksi elämykseksi ulkomailla enkä satunnaiselle katselijalle oikein ollenkaan. Siis niinku ainoana musikaalina.
(2) Mary Poppins (02.04.2008): Oli pakko pistää kaksi parasta järjestykseen, mutta todellisuudessa ne ovat aika tasoissa. Rent voitti paremman musiikin takia, mutta Maryn lavatoteutus oli parhaita ikinä näkemiäni! Aivan mahtavia taikatemppuja ja akrobatiaa, hyvät koreografiat ja uskomattomat laulajat. Materiaalin tuttuus ei haitannut liikaa. Toisaalta oli onni, että uusiin biiseihin oli lisätty haastavampiakin lauluhetkiä. Suosittelen kaikille vähänkin lapsenmielisille - ja kaikille todellisia huippuluokan musikaalisuorituksia arvostaville, jopa tosikoille. Tasokkaimpia koskaan näkemiäni esityksiä missään päin maailmaa.
(1) Rent (03.04.2008): Ei voi taistella vastaan. Rent on päässyt lempimusikaalieni kirkkaimpaan kärkeen. Mielestäni Larsonin sävellyksen kekseliäisyys ja monipuolisuus on täysin vertaansa vailla. Nappisuoritus. Hakkaa jopa Webberin. Nuhjuinen ja hivenen väsähtänyt lavatoteutus sopii teoksen teemoihin, joten sekään ei jäänyt kaivelemaan. Näin pitkään pyörineissä esityksissä esiintyjien taso vaihtelee enemmän kuin uusissa, mutta meille sattui onneksi hieno Mimi ja aivan huippuluokan Roger. En ollut päässyt samanlaisiin sfääreihin sitten 90-luvun Jesus Christ Superstarin. Suosittelen Rentiä missä tahansa muodossa kaikille hyvää musikaalimusiikia arvostaville, ja New Yorkin Rent on kaupungin instituutio. Ainoastaan melodraamalle allergiset saattavat ahdistua - mutta paljonko heitä musikaalifanien joukossa on? Hehe.
torstai 29. toukokuuta 2008
lauantai 3. toukokuuta 2008
Miten meni Webber American Idolissa?
Tässä pika-ajatuksia.
En mie tiiä näiden kilpailijoiden nimiä. Pistetään näin.
1. Musta tyttö & aivan vieras biisi! Mistäs Webber-musikaalista tämä on? Ihan hyvä, mutta korvaani laulu kuulostaa paikoin selkeästi epävireiseltä. Kyllä tuosta varmaan musikaaliesiintyjän saisi, niin kuin tuomarit sanoivat.
2. Rastapoika & Memory. Minä itse asiassa pidän tästä pojasta yhä. Ääni on konstailematon ja mielestäni puhdas, miellyttää korvaani. (Paitsi kun meni selkeästi liian matalalta yhdessä kohtaa.) Mutta olihan se nyt harvinaisen pihalla. Ei ihan musikaalihenkinen tyyppi.
3. Blondi & You Must Love Me. Mielestäni kisan heikoin suoritus. Biisikin on minusta aina ollut huono. Raukka selvästi jännitti unohdettuaan heti kärkeen sanat. MUTTA kun koe-esiintyi Webberille alussa, ajattelin, että tuostahan saisi Broadwaylle ihan oikean Evitan.
4. R&B-poika & Think of Me. Epäkunnioittava tulkinta, ei mitään tekemistä musikaalin kanssa. Minä en voi sietää r'n'b-äänenkäyttöä. Musikaalibiiseissä (ja kaikissa muissakin, joita minä henk. koht. tahdon kuunnella) kuuluu tehdä kaikkea muuta kuin riffailla. Vahvoja, selkeitä säveliä. Tämän kaiken sanottuani totean, että onhan tuo selkeästi kisan lahjakkaimpia esiintyjiä. Ihan oikein se teki tehdessään biisistä omanlaisensa, kun kerran kyseessä ei ole musikaalikisa.
5. Irkkutyttö & Superstar. Hyvin vedetty, vaikka unohtelikin paljon sanoja. Olis ehkä ollutkin liikaa vaadittu, että kunnolla eläytyisi Juudaksen epäkunnoittaviin kysymyksiin. Hyvää keskitasoa.
6. Rock-poika & Music of the Night. Paras, paras, paras. Sanoi kasvaneensa musikaaliteatterin parissa, hiemanko sen ehkä huomaa. SAIRAAN vaikea biisi, mutta jätkä voisi koska vain vetää saman Broadwaylla. Ei tehnyt edes tiukkaa. Kuulosti sairaan hyvältä!!! (Olisi outo, rock-ääninen Phantom, mutta voisi. Se voisi olla siistiäkin. Toivottavasti tekee jotain - näin juuri Rentissä muinaisen Idols-finalisti Tamyra Grayn, joka oli aivan elementissään Miminä.)
En mie tiiä näiden kilpailijoiden nimiä. Pistetään näin.
1. Musta tyttö & aivan vieras biisi! Mistäs Webber-musikaalista tämä on? Ihan hyvä, mutta korvaani laulu kuulostaa paikoin selkeästi epävireiseltä. Kyllä tuosta varmaan musikaaliesiintyjän saisi, niin kuin tuomarit sanoivat.
2. Rastapoika & Memory. Minä itse asiassa pidän tästä pojasta yhä. Ääni on konstailematon ja mielestäni puhdas, miellyttää korvaani. (Paitsi kun meni selkeästi liian matalalta yhdessä kohtaa.) Mutta olihan se nyt harvinaisen pihalla. Ei ihan musikaalihenkinen tyyppi.
3. Blondi & You Must Love Me. Mielestäni kisan heikoin suoritus. Biisikin on minusta aina ollut huono. Raukka selvästi jännitti unohdettuaan heti kärkeen sanat. MUTTA kun koe-esiintyi Webberille alussa, ajattelin, että tuostahan saisi Broadwaylle ihan oikean Evitan.
4. R&B-poika & Think of Me. Epäkunnioittava tulkinta, ei mitään tekemistä musikaalin kanssa. Minä en voi sietää r'n'b-äänenkäyttöä. Musikaalibiiseissä (ja kaikissa muissakin, joita minä henk. koht. tahdon kuunnella) kuuluu tehdä kaikkea muuta kuin riffailla. Vahvoja, selkeitä säveliä. Tämän kaiken sanottuani totean, että onhan tuo selkeästi kisan lahjakkaimpia esiintyjiä. Ihan oikein se teki tehdessään biisistä omanlaisensa, kun kerran kyseessä ei ole musikaalikisa.
5. Irkkutyttö & Superstar. Hyvin vedetty, vaikka unohtelikin paljon sanoja. Olis ehkä ollutkin liikaa vaadittu, että kunnolla eläytyisi Juudaksen epäkunnoittaviin kysymyksiin. Hyvää keskitasoa.
6. Rock-poika & Music of the Night. Paras, paras, paras. Sanoi kasvaneensa musikaaliteatterin parissa, hiemanko sen ehkä huomaa. SAIRAAN vaikea biisi, mutta jätkä voisi koska vain vetää saman Broadwaylla. Ei tehnyt edes tiukkaa. Kuulosti sairaan hyvältä!!! (Olisi outo, rock-ääninen Phantom, mutta voisi. Se voisi olla siistiäkin. Toivottavasti tekee jotain - näin juuri Rentissä muinaisen Idols-finalisti Tamyra Grayn, joka oli aivan elementissään Miminä.)
perjantai 2. toukokuuta 2008
Andrew Lloyd Webberiä American Idolissa
Tänne lipsahti taas haamupäivitys, koska kirjoitin Broadway-arvostelua. Ikävä kyllä se ei ole valmis. Jotta päivitys ei jäisi täysin haamuksi, on hyvä syy julkaista seuraava tv-vinkki:
Huomenna (la, Subtv klo 19) American Idol -kilpailijat esittävät yksinomaan Andrew Lloyd Webberin biisejä. Itse ainakin aion liimautua tv:n ääreen, vaikka valikoima kapea onkin... eikö musikaalibiisejä yleisemmin millään voinut ottaa mukaan?
En ole seurannut kisaa kovin aktiivisesti, mutta tää poika on ollut tosi aseistariisuva aina, kun olen nähnyt. Nyt se vissiin vetää Memoryn - odotan innolla!
Huomenna (la, Subtv klo 19) American Idol -kilpailijat esittävät yksinomaan Andrew Lloyd Webberin biisejä. Itse ainakin aion liimautua tv:n ääreen, vaikka valikoima kapea onkin... eikö musikaalibiisejä yleisemmin millään voinut ottaa mukaan?
En ole seurannut kisaa kovin aktiivisesti, mutta tää poika on ollut tosi aseistariisuva aina, kun olen nähnyt. Nyt se vissiin vetää Memoryn - odotan innolla!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
