Huh, mikä helpotus.

Tim Rice ei ole kirjoittanut Britannian kammottavan Euroviisukappaleen sanoja.

Ajattelin jo, että harkintakykyni on sumentunut täydellisesti, enkä enää koskaan voi kunnioittaa Ricea, omaa makuani tai varmuuden vuoksi ketään muutakaan musikaalisanoittajaa.

Alun perinhän uutisoitiin, että Webber säveltää kappaleen ja Rice sanoittaa. Ilmeisesti Ricea ei loppupeleissä kuitenkaan kiinnostanut. Webberin sävel on ihan OK, vaikka olisin odottanut parempaa. Sanat ovat kuitenkin niin kauheat ("It's my time, it's my time" on todella nolo toistuessaan kahdesti), että korvani vuotivat verta ja halusin kaivaa itselleni häpeissäni kuopan hiekkaan, jos ne olisivat olleet Tim Ricen käsialaa.

Löysin haastattelun vierestä myös linkin erittäin kiinnostavaan haastatteluun, jossa Rice puhuu parin työskentelysuhteen päättymisestä 70-luvulla.

Ja tässä on se nolosti sanoitettu tylsä balladi. Britannia pärjää tällä yhtä huonosti kuin aina ennenkin. (Melodia on kyllä musikaalimainen. Tämä kuulostaisi paremmalta hiukan nopeammaksi sovitettuna ja musikaaliäänellä laulettuna. R'n'b-tyyli tekee biisistä sietämättömän mahtipontisen.)